Satamaan saapuminen on lahja. Innolla syöksymme sitä tutkimaan, ihastelemme tyytyväisinä. Mitä kaikkea täällä voi nähdä ja kokea!
Ruokimme itsemme uusilla hajuilla, äänillä, maisemilla. Tapaamme uusia ihmisiä, saatamme saada jopa ystäviä. Pääsemme korjaamaan venelaitteiden rikkoutuneita osia, parantamaan kehitettäviä venetoimintoja. Syömme, nukumme.
Jopa epämiellyttävä ankkuripaikka tai meluisa satamanurkka tuntuu lahjalta, jos matkaa edellisestä satamasta on ehtinyt kertyä väsyttävästi. Joidenkin satamien luo palaamme monta kertaa, toiset satamat eivät houkuttele enää, vaikka tarjosivatkin hetken lepoa.
Hyvän sataman määritelmä turvallisuuskriteerien täyttymisen jälkeen tuntuu vaikealta, jokaisella on omat mieltymyksensä. Mielestäni hyvä satama tarjoaa välttämättömän lisäksi upean auringonlaskun, mukavia uusia leikkikavereita, avuliaita venenaapureita ja satamakissan silitystä.
Satamat, jotka jäävät mieleen, ovat antaneet meille ainutlaatuisen luontokokemuksen, uudet ystävät tai harvinaisen pyyteettömän palvelun ongelmatilanteessa. Jotain sellaista siis, mitä ei voi ostaa, tilata tai teettää, vaan mikä syntyy ihmisten kohdatessa, luonnon kulkiessa omaa polkuaan, elämän suolan kiteytyessä.
Hyviä satamia kohti, antoisaa uutta purjehdusvuotta!