Matkapurjehdus elämäntapana -bloggarin sarja Parhaat kohteet julkaistiin 2019 joulukalenterin muodossa. Kohtasimme Dominican pienessä saarivaltiossa luontoa ja upeaa saartaan kunnioittavia paikallisia ja vuoden 1917 hurrikaanituhoista toipuvan yhteisön, jossa matkapurjehtijat ja paikalliset korjasivat tuhoja yhdessä. 

Näkymä Pointe Babtisten kaakaotilalta Atlantille. Dominica, 2019.

Dominica

Karibialle purjehdittuamme pidin huolen, että suuntaisimme jossakin vaiheessa Dominicalle, sen luonnon halusin nähdä. Kun sitten vihdoin purjehdimme Dominican luoteislahteen, ajattelemamme muutaman päivän pysähdys ei riittänyt mihinkään. Huom. itsenäinen Dominica ei ole sama kuin pohjoisempi suurempi Dominikaaninen tasavalta, pieni Dominican saari sijaitsee Ranskan saarten Guadeloupen ja Martiniquen välissä.

Dominica ei ole turismin turmelema, resortit ja hotellit vielä puuttuvat. Saaren matkailumarkkinoinnissa näkyy vaelluskenkäisiä nuoria mutapoluilla ja vesiputouksissa, luontoa kunnioittavaa matkailijaa halutaan palvella. Ennen syyskuun 2017 hurrikaani Mariaa hotelli tai pari oli rakenteilla. Hurrikaanista saaren yliopiston lehtorit säikähtivät ja koko yliopisto siirtyi pois Dominicalta. Työpaikat katosivat siivoojilta, sairaanhoitajilta, vahtimestareilta, kokeilta ja opettajilta, paikallisilta, jotka eivät voineet muuttaa maastaan. Keväällä 2019 katot oli saatu korjattua hotellien päälle, hotelliin tehtiin jo uima-allasta. Päiväturisteja saaren pääkaupunkiin tulee laivoittain, heille tarjotaan kiertoajelulla mm. Emerald-vesiputous, jonka yhteydessä on hyvä tietokeskus Dominican geologiasta ja historiasta. Turismin rahavirta ei tule suoraan auttamaan luonnonkatastrofeissa kaikkensa menettäneitä eikä kaikkein köyhimpiä. Mutta se saattaa kuitenkin tuoda työpaikkoja. Luonto uusiutuu myrskyistä, toivottavasti luonto säilyy myös matkailijoiden alla.

Sään muovaamaa punaista savikalliota, Red Rocks, Dominica, 2019.

Portsmouth, Dominica (2019)

  • Lahden poijuista ja purjehtijoista huolehtii järjestäytynyt venepoikien ammattikunta Portsmouth Association of Yacht Services (P.A.Y.S.), johon hyväksytään vain valtion opaskoulutuksen läpäissyt henkilö, loppututkinto ei kuulemma ole helppo, on osattava mm. oman maan historiaa ja luonnontieteitä, kieliä ja palveluasioita
  • Purjehtijaystävällinen paikka lähteä koko saaren opasretkille, lämminhenkinen purjehtijayhteisö ja mukavat aktiviteetit dominopeleineen ja iltagrillikanoineen
  • Luonto ja ihmiset

Sukellusta saaren koralliriutoilla, Portsmouth, Dominica, 2019.

Portsmouth ei ole satama, siellä ei ole veneilijän peruspalveluja sähköä, vettä, dieseliä, mutta kahta jälkimmäistä saa kyllä hankittua kanistereissa mikäli tarve vaatii. Kaupoista saa mitä vierailusi aikana sattuu olemaan. Leipomosta saa vaaleaa leipää.

Dominica on korkeiden vuorten ja rehevien laaksojen saari kahden Ranskan Antillien, Martiniquen ja Guadeloupen välissä. Portsmouthin oppailta opin muun muassa, että Dominican paikallinen nimi oli Waitukubuli kunnes espanjalaiset tulivat Kolumbuksen johdolla ’löytämään’ saaren, siihen missä mekin ankkuroimme, Portsmouthin edustalle Prince Rupertin lahteen. Kolumbus miehistöineen otti juomavetensä joesta, jossa näkivät paikallisia karibeja, luulivat heitä intiaaneiksi, ja joki sai nimen Indian River.

Indian River -joen suojelualueella liikutaan soutaen, oppaamme osasi kertoa paljon ympäröivästä luonnosta. Portsmouth, Dominica, 2019.

Jokia saarella on yksi vuoden jokaiselle päivälle, vesiputouksia, kuumia lähteitä, kuplia puhaltavaa vedenalaista laavakiveä, punaista tuulen hiomaa kalliota. Waitukubuli-niminen kansallispuisto on laaja ja siellä kulkee useita patikointireittejä, osa hankalakulkuisia ja mutaisia, osa oli vielä alkuvuodesta 2019 kulkukiellossa eli raivaamatta Maria-hurrikaanin jäljiltä.

Vain Dominican saarella eläviä alkuperäislajeja löytyy ainakin liskoista sammakoihin, papukaijasta saniaisiin. Oppaamme kertoi, että makean veden saniaisia löytyy suojellun Indian River -alueen suometsästä 80 lajia kaikki endeemisiä Dominican lajeja, Bois de Roseau nimisen palmun mukaan on maan pääkaupunki nimetty, puusta tehdään hattuja, kookoksen kuoresta tiskiharjoja.

Dominicalaiset ovat oppineet hyödyntämään kaiken luonnosta, samoin palauttamaan luonnolle ottamansa, kylvämään siemenet, kompostoimaan kaiken mahdollisen. Luonnon kunnioitus on syvää, ja miksei olisi, luonto voi tuhota silmänräpäyksessä tulvien muodossa, luonto voi antaa ruokaa ja syötävää koko kylälle.

Sademetsävaelluksella saavutettava yli 80-metrinen vesiputous Middleham Falls keskellä Waitikubulin suojelualuetta. Dominica, 2019.

Oppaamme kertoi, että Maria-hurrikaanin myrskytuuli sateineen kesti Dominicalla kuusi tuntia, myrskyn silmä oli Portsmouthissa. Kaupungin taakse tuli 6 jalkaa vettä, urheilukenttä, talot, kaikki jäivät veden alle. Saaren kookospuista 85 prosenttia menetti latvansa, ja kun palmulla ei ole latvaa, se ei enää kasva, on vain kuollut ranka. Portsmouthin ananasviljelmä tuhoutui, kaikki banaanit menivät, ananas on hidaskasvuista, mutta banaaneja istutettiin, 9 kuukautta kestää kasvaa taimesta banaaniksi ja niistä saatiin 2019 jo satoa. Mangot eivät kukkineet vuoteen hurrikaanin jälkeen.

Mutta ei se Maria-hurrikaani niinkään, opas jatkoi, kun ajoimme jyrkän joenuoman laitaa, kyllä Erika-myrsky 2015 oli pahempi, sen tuhovoima oli vedessä. Vesi nousi ylhäällä vuorilla, ja kun kaikki vuorten vesi rajuun sateeseen yhdistettynä alkoi tulla yli äyräiden vuorten altaista, vesi maanvyöryineen pyyhkäisi tuossa olleen pienen kylän ja viisi ihmistä mennessään, puut kaatuivat päälle ja maa sortui, vesi vei karjan, yhdessä hujauksessa vesi vei kaiken tieltään.

Olimme hiljaa, katselimme kukkuloiden päättömiä palmunrunkoja, oksattomia puidenrunkoja, joista alkoi kasvaa lehtiä, sortunutta joentörmää, johon alkoi jo saniaisia kiinnittyä. Opas kävi rinteellä hakemassa jotakin, tullessaan antoi meille kasan inkiväärijuuria ja nipun sitruunaruohoa: ”Tästä saatte hyvää teetä illalla veneessä.”

Meillä oli mahdollisuus auttaa ja teimme sitä osallistumalla moniin vapaaehtoistöihin. Se on oma tarinansa.

Papukaijaa etsimässä hurrikaanin repimässä katottomassa sademetsässä. Dominica, 2019.