Matkapurjehdus elämäntapana -bloggarin sarja Parhaat kohteet julkaistiin 2019 joulukalenterin muodossa. Andalusian Atlantin puolen satamakaupungit täyttyvät hevoskulttuurista ja flamencosta ja tuoksuvat sherrylle. 
Valot syttyvät iltakellojen jälkeen Andalusian valkoiseen kylään Sanlúcar de Guadianaan. Espanja, 2017.

Andalusian Atlantin puoli

”Täällä alkaa fiesta ensi viikonloppuna, tulkaa mukaan!” Ystävämme edelliseltä vuodelta hoputtivat meitä, kiirehdimme paikalle Cádizista jättäen muutaman Huelvan maakunnan satamista käymättä ja purjehdimme takaisin Guadiana-joelle. Valkoiset kaksoiskaupungit portugalilainen Alcoutim ja espanjalainen Sanlúcar de Guadiana purjehtijayhteisöineen näkyivät ja laituriin kiinnittyessämme näimme jo ensimmäiset tuttavatkin.

Perinteisesti pukeutunut ratsukko kokoaa väkeä juhliin. Sanlúcar de Guadiana, 2018. 

Flamencoa ja hevosia

Seuraavana yönä alkoi andalusialainen fiesta Romería, hevosten kopse kuului läpi yön kun ratsastajat kiersivät kaupunkia. Aamulla aasi tuotiin rannan aukiolle paperikukin koristellun ristiä kuljettavan kärryn eteen, traktori oli valmiina vetämään kahta vankkuria, joihin asettuivat kitaroineen ja eväineen, pilkullisine röyhelömekkoineen juhlijat laulamaan. Kulkue lähti rannasta ja teki matkaa muutamia tunteja kiertäen kaikki sivukylät. Kokoontumispaikka oli hieman kauempana laaksossa, sinne saapui seudun eri kylistä ja kaupungeista hevosineen ja vankkureineen juhlijoita. 

Lauluseurueilla oli hauskaa, jokaisessa lauluseurueessa oli kitara ja cajun-rumpu, lisäksi saattoi löytyä tamburiini tai muita kevyitä lyömäsoittimia. Lapset istuivat asuissaan ylväästi hevostensa selässä, nuoret kävivät kukkulalla hevosineen juttelemassa keskenään, baari tarjosi hevosille vettä kaukalosta ja satulassa istuville juhlijoille juomaa ratsaille. 

Romería-juhlaan tullaan autolla tai hevosella, perinteikäs pukeutuminen ja laittautuminen on tärkeää, myös hevosella satuloineen  ja häntineen. Andalusia, 2018.

Ayamonte, Huelva (2017, 2018)

Hyvä perussatama Guadiana-joella purjehtiville, ruokakauppa vieressä, samoin pieni kaunis puisto kilpikonnineen ja papukaijoineen. Kaikenlaisia liikkeitä ja palveluita kaupungissa. Lauttayhteys Portugalin puolelle. Leppoisa tunnelma.

Ayamonten vierasvenesatama, Andalusia, 2018.

Chipiona, Cádiz (2017)

Vierasvenesatamia on palveluiden puolesta parempiakin, mutta jos rannikkosatamia haluaa poimia tapas-tyylisesti vähän joka lajia, Chipionan pikkukaupunki tuo oman makunsa joukkoon.

Merellistä Chipionan kaupunkia Cádizin maakunnassa hallitsee toimiva majakkatorni, kaduilla kahvilat kilpailevat keskenään tapastarjoiluidensa maukkuudesta. Kopse kävi, kun ajurinuori harjoitteli nelivaljakkoajoa pitkin iltaa sataman liepeillä. Hyvällä harjoittelulla saattaa päästä Sevillaan nelivaljakkoajuriksi.

Guadalguivir-joki avautuu kaupungin pohjoispuolen lahdessa ja alkaa kiemurrella kohti Sevillan Kultaista tornia. Merenkulkijoille Chipionan majakka on ollut tärkeä maamerkki roomalaisajoista alkaen, nykyinen 1800-luvulla rakennettu majakka perustettiin samalle paikalle. Tästä voitiin laivata kaukomaiden arvokkaat tuomiset kohti Sevillaa.

Nykyäänkin Guadalguivir-jokea voi purjehtia, saksalaiset purjehtijakollegamme jättivät veneensä kotonakäynnin ajaksi Sevillaan, myös yksi charterpurjeveneiden tukikohta sijaitsee Sevillan liepeillä Gelvesissä, jonne syväystä riittää yli 4 metriä. Kaikista Huelvan ja Cádizin alueen kaupungeista on juna- tai bussiyhteys Sevillaan. 

Cádizista voi patikoida Sevillaan pyhiinvaellusreitti Via Augustaa pitkin. Samalla saattaa saada anteeksi vaikka sinnetänne-sähkökytkennät. Kyltti Cádizissa, 2018. 

Marina Puerto Sherry, El Puerto de Santa Maria, Cádiz (2018)

Varmatuulinen Cádizinlahti tuo Puerto Sherryyn kilpapurjehtijoita kaikkialta maailmasta ja kaikissa luokissa. Satamapalvelut toimivat hienosti, paitsi viikonloppuisinhan ei tietenkään mitään tapahdu ja kaikki on kiinni, kuka nyt pyhinä töitä tekisi. Tämä oli meidän talvitelakointisatama, ja paikka tuli tutuksi.

Telakointihintaan kuului muutama yö sataman betoniarkkitehtuuria ylistävässä hotellissa, ulkouima-allas ja tilavat patiot helpottivat lapsiperheemme viihtyvyyttä. Hotellin aamiainen ja lounas olivat meille riittäviä. Muuta ei niinä päivinä tarvinnut syödä. Ei koettu kulinaristista taideannosta tai en ole ravintolaruoan tuntija, mutta tarjoilija tuli tutuksi lastemme kanssa ja hänen pöytäämme kantamat ’menu del diat’, joita söimme vielä lähtöpäiväämme saakka, menivät loppua kohden täysin yli äyräiden, viimeinen lounas ennen lähtöämme oli kukkuroitaan myöten täynnä herkkuruokaa, niin että tuskin pääsimme enää veneeseen takaisin.

  • Kevyen liikenteen lautta Cádiziin El Puertosta (de Santa Maria)
  • Kreikkalaiset, roomalaiset, maurit asuttaneet tätäkin satamakaupunkia
  • Kolumbus lähti täältä toiselle matkalleen
  • Sherrykellareita El Puertossa Guadalete-joen varrella
  • Jerez de la Fronteraan lyhyt matka autolla, jossa lisää sherrykellareita ja andalusialaisen taideratsastuskoulun yleisöharjoituksia sekä näytöksiä, jossa kauniit valkoiset hevoset tanssivat
Andalusialaisen valkoisen kylän katunäkymä. 2018.

Mazagón, Huelva ja Rota, Cádiz

Lisää andalusialaisia pikkukaupunkeja satamoiden tapas-tarjottimelle. Molemmissa oma tunnelmansa, hiekkarantaa ja pikkukaupungin omaleimaisuutta, molemmista puuttuvat sataman lähettyviltä suuremmat ruokakaupat. Rotan rannan reunus on hotelleja täynnä, mutta vanha kaupunki sataman kyljessä ennallaan. Rotasta on kätevä käydä Cádizista, sataman päädystä lähtee kevyen liikenteen lautta suoraan Cádizin ydinkeskustaan, jonka vierasvenesatama taas ei ole aivan vuosituhantisen kaupungin keskustassa. 

Cádizin katedraali, 2018.

Andalusialaisella patiolla kilpikonnallakin on oma henkivartijansa. Rota, Cádiz, 2017.