Matkapurjehdus elämäntapana -bloggarin sarja Parhaat kohteet julkaistiin 2019 joulukalenterin muodossa. Itämeren komeimmat hiekkadyynit löytyvät Liettuan Nidasta, jonne pääsee meripihkakaupunki Klaipedasta, meripihkaa voi löytää myös Latvian Liepajan rannoilta myrskyn jälkeen. 

Klaipedan vanhaa hansakaupunkia Dane-joen varrella, 2015.

Itämeren meripihkarannat

Meillä oli aikaa viettää päiviä Latvian Liepãjan kauniissa kaupungissa, vene oli joenvarren satamassa hyvin. Kävelimme päivittäin eri reittiä Liepãjan rannalle rantapuiston taakse. Opimme tunnistamaan lapsiperheellemme mukavimmat puistopolut ja rannan dyynit. Olimme syöneet kahvilan sisäpihalla kylmää punajuurikeittoa makkaranpaloilla hellepäivän lounaaksi. Länsituuli esti meitä jatkamasta purjehdusta, niin päätimme käydä Liettuassa. Vuokrasimme auton, ajoimme Klaipedaan ja maksoimme sekä itsemme lautalla yli että suojelualueen autoilumaksun Kuurin hiekkakyntäälle. Ajoimme niin pitkälle etelään kuin mahdollista, Nidan korkeille dyyneille, pihkantuoksuisten mäntyjen varjoon, meripihkarannoille, Itämereen vajoavan auringon ääreen.

Hiekkadyynien huipulta näkyy Nidan kylä ja venesatama, 2015.

Syy aiemmin purjehtia ja nyt ajella autolla Liettuaan oli meille Kuurin hiekkakynnäs, nimi kertoo vanhasta heimosta ja kapeasta niemestä, joka erottaa laguunimaisen Kuurinhaffin, Kuurinmeren tai Kuurin lahden, mikä virallinen nimi onkaan, Itämerestä.

Edellisellä veneellä purjehdimme tällä niemimaan sisäpuolelle jäävällä valtavallö lahdella ja oli mieleenpainuvaa seilata suojeltujen, jyrkkien ja korkeiden hiekkaharjujen viertä Nidaan saakka, miettiä, kuinka nuo harjut oikein pysyvät kasassa, tuskin mitään näkyvää kasvillisuutta sitomassa hienoa meripihkankeltaista hiekkaa. Silloin oli kuuma ja tyyni Itämeren keskikesä ja lahden vesi oli paikoin surkeassa tilassa, Nidan pienen vierassataman sinilevää kupliva puuro järkytti mieltäni.

Nyt yli yli kymmenen vuotta myöhemmin oli myös korkealla hiekkadyyneillä vielä alkuillasta kuuma, nuorinta lasta piti muistuttaa juomisesta usein. Olimme käyneet jo Nidan kylän rantakadulla ja oli ilahduttavaa nähdä Kuurin laajan lahden toipuneen sinilevästä, siintävän raikkaan sinisenä, niemimaan parissa pikkusatamassa näkyi muutamia purjeveneitä. Liettuan puolella Kuurinlahden vesiä on suojeltu, rannoille perustettu suojelualueita mm. valuma-alueille. Uintirannat, ne ovat Itämeren puolella. Ja niitä riittää yli 50 kilometrin mitalta yhtäjaksoisesti. Tai riittäisi pidemmällekin, mutta raja tulee etelässä vastaan.

Nidan dyyneiltä ei näy Kuurinlahden vastarantaa. 2015.

Klaipeda, Liettua

Kuurin niemimaan pohjoisosassa Klaipedan kaupunkia vastapäätä on merimuseo, jonka kokoelmat ovat vanhat mutta laajuudessaan kiinnostavat, ulkona esitellään muutamia laivoja. Klaipedan keskustan liikkeet esittelevät näyteikkunoissaan toinen toistaan upeimpia meripihkakoruja ja veistoksia. Kaupungissa on kaksi vierasvenesatamaa, molemmat lähes vierekkäin, linnoituksen ympärillä sijaitseva satama on lähimpänä varsinaista keskustaa. Kaupungista on noin neljän tunnin junayhteys Vilnaan.

Kävimme urkukonsertissa ihmettelemässä kenties maailman suurimpia mekaanisia urkuja, joissa on yli 7000 pilliä. Urut löytyvät Pyhän kolminaisuuden kirkosta Liepãjasta. Kirkossa on myös suomalaisten jääkärien muistotaulu täällä suoritetusta vuoden 1918 valasta. Kuvattu 2015.

Liepãja, Latvia

Olen ihastunut tähän kaupunkiin, viettänyt siellä vierailuillani pitkiä aikoja. Hiukan ränsistyneempiä taloja kuin Klaipedassa, mutta pidän kaupungin tunnelmasta, venemaisemamaalareista sataman liepeillä, leipomoista ja pikkupuodeista, toreista ja aukioista, joille pääsee ratikalla. Kesäisin täällä järjestetään konsertteja ja erilaisia musiikkifestivaaleja, suurimmat Liepãjan rannalla.

Ranta on täällä kuten muuallakin Latviassa se juttu, Jurmala, paikka, jossa kokoontua, jonne mennä viettämään aikaa, syömään, kahville, kuntoilemaan. Rantaan liittyy rantapuisto, jonka tärkein tehtävä on pitää rannan ja kaupungin väliset hiekkatöyräät paikallaan, suojata rantaa eroosiolta ja kaupunkilaisia länsituulten hiekkapölyltä.

Minulla on vain mukavia muistoja Liepãjasta eri vuosien purjehduksilta, vaikka joskus palvelut olivat siinä, että joku kävi antamassa laiturissaololuvan. Nykyään Liepajan palvelut vierasvenesatamassa ovat hyvät, viereen on noussut suuri hotelli. Kaupunki on silti edelleen yhtä tunnelmallinen, ranta upea, myrskyssä voi jännittää, nouseeko merestä uusia meripihkajyviä. Lapseni löysivät ystävämme kanssa rantakävelyllä omat meripihkansa.

Liepãjan rantapuistovyöhykkeeltä löytyy mukavia paikkoja rentoutua, 2015.