Matkapurjehdus elämäntapana -bloggarin sarja Parhaat kohteet julkaistiin 2019 joulukalenterin muodossa. Saint Lucia oli ensimmäinen kokemuksemme Karibian saarista Atlantin ylityn jälkeen, ja siksi paraatiisiksi itseään kutsuva saarivaltio jäi erityisesti mieleen.

Ensimmäinen palmunhalaus valtameren jälkeen! Pigeon Island, Saint Lucia, 2018.

Saint Lucia

Atlantin ylitykseltä meidät vastaanotti Saint Lucian Rodney Bay vuosikymmenien Atlantic Rally for Cruisers (ARC) -tapahtumien kokemuksella. Ehdimme siinä satamassa olla riittävästi, toipua ylitykseltä ja huoltaa venettä. Satama kantaa ulkopuolella olevan lahden nimeä, mutta on ruopattu ja rakennettu entiseen mangrovelaguuniin. Sataman ulkopuolella, varsinaisessa nimen mukaisessa lahdessa pitkän Reduit Beach -hiekkarannan edessä on ankkurointialue, samoin lahden pohjoispuolella olevan Pigeon Islandin edustalla, kuitenkin merisuojelualueen rajojen ulkopuolella.

Meidät kyllästettiin tapahtumaorganisaation ja isäntäsataman toimesta saarivaltion matkailumahdollisuuksilla, laiturilla ja satamassa työskentelevät toivottivat tervetulleiksi saareen ja osa vielä lisäsi – paratiisiin. Tämä oli omiaan nostattamaan epäilyksiäni, onko kaikki vain markkinointia, kaupungilla asioilla käydessä paratiisi näytti silmissäni melko roskaiselta, hinnat korkeilta, pikkubussit täyteen ahdetuilta, koirat reppanoilta. Satamasta saimme neuvoteltua bussiopastuksia eri kohteisiin. Otimme heti kiinni tropiikista ja palkitsimme itsemme retkellä sademetsään, korihissillä nousten tutustuimme sademetsän eri kerroksiin latvojen yläpuolelle asti kolibrien lennellessä ympärillä, liu-uimme vaijerin varassa joen yli puiden latvuksesta toiseen sadekuurojen ja auringonpaisteen vaihdellessa nopeasti vuorojaan.

Venepoika kelluvan hedelmäkaupan kanssa tuli myymään greippejä valtameripurjehtijalle. Marigot Bay, 2018.

Saaren erikoisuus on mutaisesti kupliva ja kiehuva tulivuoren sydän, jota pääsi oppaan valvonnassa kaiteen takaa katsomaan. Hieman alempana kiehuva muta oli jäähtynyt ja matkailijat voivat rentoutua pienessä betonialtaassa lämpimässä vulkaanisessa mutakylvyssä, mikä tuntui yhtä mukavalta kuin hyvät löylyt, liian pitkä mutakylpy saa olon raukeaksi, oppaamme mukaan mutakylvyssä nuorentuu ainakin kymmenen vuotta. 

Pääsimme valmistamaan omat suklaalevyt suklaatilalla, tämä oli ARC:n palkinto parhaista meritarinoista ja erityisesti lastemme mieleen. Opetuksellisen iltapäivän aikana meille kerrottiin kaakaopuusta, hedelmästä, pavusta ja jauheesta, ja kuinka suklaa tehdään. Lopuksi menimme kuumien mortteleiden ääreen ja nuijimme tilan omien puiden hedelmien kuivatuista siemenistä, kaakaopapumurusista, jauhoa ja tahnaa, lisäsimme siihen hiukan merisuolaa ja maustoimme sen jollakin maulla, esimerkiksi mintulla tai vaniljalla. Ei mitään muita aineita. Ei lisäaineita. Vain kaakaota ja merisuolaa. Massaan lisättiin hiukan vettä, ja se kaadettiin kennoon ja vietiin jääkaappiin. Kotiin lähtiessä saimme valmiit, kovettuneet suklaalevymme mukaan. Koskaan ei suklaa ole maistunut paremmalta!

Oman suklaan tekeminen luomuviljellyistä käsin poimituista kaakaopavuista levyksi, Hamilton Estate, Saint Lucia 2018.

Marigot Bay (2019)

Saint Lucian saari elää muiden kaltaistensa Karibian saarten tavoin matkailusta, mikä saaren matkailuyrittämisessä tarkoittaa täyden palvelun kalliimman hintaluokan majapaikkoja, aidattuja hotellialueita, koko saari päivässä -retkiä ilmastoidulla pikkubussilla, maisemia ja kohteita, jotka näytetään kaikille ja joissa myydään kookosvettä ja matkamuistoja laivojen vierailuaikoina. Matkapurjehtija elää venearkeaan lento- ja laivaturismin ulkopuolella, käväisee aidattujen satama- ja hotellialueiden ulkopuolella tavallisen elämän parissa ostoksilla ja kävelyillä, mutta Saint Lucian Marigot Bay:ssa voi purjehtijakin kokea olevansa hotellimatkailija. 

Marigot Bayn sanotaan olevan Karibian miniatyyri. Pitkän pullomaisen lahden jakaa palmujen paikallaan pitämä hiekkasärkkä, reunoilta nousevat jyrkät seinämät, sijainti saaren keskiosassa lähellä vuoriston sademetsäaluetta tarkoittaa aamupäivien sateita, myös kevään kuivana kautena. Kasvillisuuden suojiin kätkeytyvät majoituspaikat, ravintolat ja kahvilat. Marigot Bayn satama on hotelliyrityksen omistama, poijupaikat ovat laguunissa niin, etteivät häiritse loistojahtien liikkumista, laituripaikkoja löytyy meille pienempien veneiden purjehtijoillekin, enemmän niinä aikoina, kun jahdit loistavat poissaolollaan. Moni kanssamme Atlantin ylittänyt purjehtijakollega soitti Rodney Baysta Marigotiin kysyäkseen vapaata poijua tai laituripaikkaa, sillä mikäli lahti on täynnä, täytyisi kääntyä takaisin, matka on toki lyhyt edestakaisinkin. Satama osasi usein kertoa poijutilanteen, muttei niitä voinut varata, myöskään laituripaikkojen suhteen oli aina mahdollisuus, että joku isompi vene tulisi, mutta satama osasi meille kertoa tarkan aikaikkunan, milloin voisimme laiturissa olla.

Tämä on kohde, jonka jokainen näillä kulmilla oleva purjehtija haluaa kokea. Lahti on pieni. Satama on täyden palvelun loistojahtisatama. Hotelli on täyden palvelun resortti. Veneilijä on hotellin asiakas, ja laituripaikka kuin huoneen numero, jonka laskuun voi tilata palveluita ja aterioita. Veneilijä poiju- ja laituripaikasta voi osallistua hotellin viikko-ohjelmaan joogahetkineen ja puutarhakierroksineen sekä rentoutua altaan reunalla.

Hetken hiljaisuus joulunalusviikolla ennen illan pimeyttä ja sammakkokonserttia, Marigot Bay, 2018.

Vietimme Marigot Bayssa jouluaaton, seuranamme olivat belgialainen perhe ja skottilainen pariskunta, tuttuja ylitysvenekunnasta. Joulupukki vieraili uima-altaalla joulupäivänä, lapsille oli piparinkoristelukilpailua, glögin sijaan joimme pillillä kookosta. Lepäsimme ja hoidimme lihaksia ja mieltä tropiikin lämmössä vuorten varjossa, ahavoituneine kasvoinemme ja parkkiintuneiden kämmenten, jalkojen mustelmien ja shortsirusketusraitojemme kanssa – olimme hepokatti vieköön ansainneet lepohetkemme uima-altailla pähkinätarjottimien äärellä näiden pohjoisilta leveysasteilta tulleiden joulumatkailijoiden joukossa, veneen maston pilkottaessa altaan takaa. Marigot Bayn pieneen turistiparatiisiin palasimme myöhemmin vielä uudestaan.