Purjehtiessa tulee tarkkailtua lintuja, vaikkei bongari olisikaan. Lintuja ilmestyy purjehtijan seuraksi keskellä yötä aalloista ääneti, tai ne lentävät hiljaa yli yksin, kaksin tai parvessa. Ne vahtivat pesää luodolla tai aallonmurtajalla, nostaen kaulaansa kun vene ohittaa pesän läheltä, poistumatta kuitenkaan.
Ne kirkuvat joskus aamulla kalastajien yllä satamassa, merellä hyökkäävät suurena joukkona kalastusveneen peräaaltoihin.
Joskus näkee lokkeja ja tiiroja yhdyskunnittain vartioimassa verkkoja ja pyydyksiä. .
Lintujen muuton aikaan Viron saaristossa on ruuhkaa, lintuparvet lentävät joko aivan veden yllä pitkänä jonona tai muutaman metrin korkeudessa. Niitä menee sivulta edestä ja yläpuolelta ohi jatkuvasti, läheltä ja kaukaa.
Sadat joutsenet piirtävät ruovikon rajaan valkoisen viivan kesäkuun aamuina ruokaillessaan poikasten kanssa.
Pesintäaikaan Viron saaristossa on purjehtijalla oivalliset mahdollisuudet tarkkailla pesiviä lintuja, vaikka lähietäisyydeltä satamien suulla tai aallonmurtajilla. Väylä Kuressaaren jahtisatamaan on mainio paikka lintujen ystävälle – lintuja kammoksuvan purjehtijan kannattaa pysyä kannen alla, hajut, äänet ja läheltä lehahtavat linnut eivät jokaista miellytä.
Joskus lintu tulee kylään. Väsyy lentämiseen ja havaitsee veneen, jonka suunta näyttää hyvältä. Mieheni kanssa saimme kyytiin Guernsey – Brighton -legillä kyyhkysen, joka otti tottuneesti meiltä ruokaa vastaan ja käyttäytyi hienostuneesti köysiboksissa nukkuen mieheni kengässä. Arvelimme sen olevan ylhäistä brittiläistä sukua, ties vaikka kirjepulu, kuvasimme sen renkaatkin, taisimme siitä jonkun tiedustelunkin laittaa, johon ei tullut vastausta. Lintu lehahti suoraan istuinkaukaloomme heti Guernseyltä lähdön jälkeen kuin olisi ollut pysäkillä bussia odottamassa. Ensimmäisen kerran kyyhky lähti lentoon Isle of Wightin näkyessä horisontissa, mutta palasi takaisin. Toisenkin kerran se teki pienen kierroksen, mutta vasta kolmannella kerralla, Brightonin rantojen jo erottuessa selvästi, taisi olla oikea pysäkki, ja se lensi kohti kaupungin keskustaa.
Keskellä Pohjanmerta veneen sisään lensi pieni uupunut lintu, yöllä, ja tuli sisälle karttapöydän luo, ilmeisesti lämmön ja valon houkuttelemana. Rantaviivan näkyessä kippari nosti linnun kannelle ja toivotti sille hyvää matkaa. Sinne räpytteli kohti rantaa.
Kaikki kohtaamiset lintujen kanssa virkistävät purjehtijan mieltä ja tuovat matkaan ja vahtivuoroihin vaihtelua.